Jos unessa pakenee uhkaavaa vaaraa, kertoo se valve-elämän pelosta ja epävarmuudesta.
Myös sillä on merkitystä mitä pakenee tai onko uhka tuntematon.
-
Unien selitykset ja tulkintaUnien selitykset ja tulkinta
Unien selitykset ja tulkinta
Jos unessa pakenee uhkaavaa vaaraa, kertoo se valve-elämän pelosta ja epävarmuudesta.
Myös sillä on merkitystä mitä pakenee tai onko uhka tuntematon.
Näin itse viimeyönä unta että pakenin jonkun pikkupojan kanssa jotain tuntemattomia miehiä jotka etsi meitä ja yritti tappaa meidät. Se poika oli tuntematon mut se oli kuitenki mun vastuulla ni ensisijaisesti etin sille piilopaikkoja. Sitte kuitenki mua oltii jo oottamassa siellä mihi menin ja sitten mut ammuttiin ja kuolin.
Näen melkein yksinomaan pakenemisunia. Olen käsittänyt niiden kertovan syyllisyydestäni. Esimerkiksi: en aina pysty toimimaan joka tilanteessa parhaimman mukaan, johtuen erilaisista seikoista. Joskus se johtaa selkkauksiin, väärinymmärryksiin tai mielen pahoittamisiin, joita en aina edes tajua tilanteessa, tai tajuan mutta en välitä. On mahdotonta myöskään saada pyytää anteeksi kaikilta, joita ehtii elämässään loukkaamaan. Pitää vain elää virheidensä kanssa, ikinä välttämättä saamatta tilaisuutta korvata tekemänsä. Katumusta, joka ei vaikuta arkeeni mitenkään, mutta kummittelee jatkuvasti alitajunnassa alituisena epäilyksenä, alituisena muistutuksena siitä miten tärkeää valppaana sekä raittiina pysyminen on ihmiselle.
Viime yönä näin kauheaa painajaista. Se alko yht äkkii ja suoraan kaaoksesta. Olin kotonani perheeni kanssa ja olen itse siis 14 vuotias tyttönen. Vanhempani ja nuorempi pikkusiskoni + pikkuveljeni oli hävinnyt ja olin etsimässä piilopaikkaa isommalle pikkusiskolleni. Siskoni itki hysteerisesti ja meidän talo oli vallattu ja melkein koko ympäristö. Meiän talon vieressä on pelto ja pellon päässä kota, jossa järjestetään harvoin juhlia jne. Joten tämä paikka oli myös unessani. Juoksin minkä jaloistani pääsin pitäen kiinni siskoni kädestä. Jatkoimme matkaa kunnes meitä alettiin seurata joten kaaduimme pellolle ja onneksemme ruoho/heinä oli niin pitkää, että pääsimme ryömimällä yhdelle järvelle päin ja sieltä kodalle. Kun pääsimme kodalle, muistaakseni siellä oli kuolleita ja aseita. Otin yhden aseen ja siskoni yritti jäädä paikoilleen. Sanoin hänelle että meidän täytyy lähteä ennenkuin kuolemme ja lähdimme juoksemaan mutta vastaan tuli kaksi miestä ja ammuin heidät…meinasin itse kuolla samaan paikkaan koska mietin pystynkö elämään asian kanssa. Sitten tapahtui outo juttu. Yht äkkiä olimme parhaan kaverini talossa jossa oli kaksi kerrosta, se oli kodikas ja vaalea ja muistaakseni olin kadottanut siskoni. Itkin ja huusin unessani ja kun etsin häntä tuntui kuin jokin olisi aina liikkunut. Sitten yht äkkiä taas olin jossain kadulla ase kädessä, itkien, luovuttaen. Ammuin ammuksia ympäriinsä ja uni loppui siihen, kun ummistin silmäni ja kyyneleeni valuivat…kauhea uni.
Mä näin semmosta unta että näin sotalaivan tulevan meijän kotia kohti/maata ja lähin sitten mun kaverin Iriksen kanssa pakoon sitä toiselle planeetalle missä on elämää mut myöhemmin tulik ajatelleeksi että miten äitillä isillä ja mun pikkuveljellä menee ja lähin sitte kattoo kun pääsin meijän kotiin ne makas pimeydessä kuolleena ja niillä oli loppunut ruoka enää oli jäljellä vaan tilkka mehua ja sit aloin itkeä ja heräsin (toi uni painaa mua vieläkin)